En ole tehnyt mitää uudenvuoden lupauksia koskaan mutta uudenvuoden toivomuksia joka vuosi. Tästä vuodesta on luultavimmin tulossa taas vaiherikas ja tuntuu siltä että olisi hyvä asettaa jotakin tavoitteita joita voisi sitten ensi vuoden alussa hejastella ja katsella mitkä jäivät pois, mitä toteutui ja mikä sitten lopulta muodostui tärkeäksi.
Näitä olisi niin paljon kun vuosi on niin pitkä aika ja elämä lopulakin luultavasti aivan liian lyhyt mutta yritetään.
Maalaan puutarhakalusteet loppuun ja ompelen pihakeinuun kauniimmat tyynyt. Askartelen tomaateille suuremmat kasvualustat että voin kasvattaa niitä vielä enemmän. Hankin uudet puutarhasakset ja hansikkaat, sekä puutarhatakin. Ostan vähemmän, olen ostamatta enemmän, en hukuttaudu tavaramereen enkä anna kodinkaan uppoutua. Muistan kastella peikonlehteä, se suurjuomari. Käyn jumpassa säännöllisesi mutten liikaa ettei kaikki aika mene jumppasalissa. Tartun tilaisuuksiin enkä tartu stressiin tai itsen ulkopuolisiin odotuksiin ja paineisiin. Meditoin ainakin kymmenen minuuttia joka viikko ja pysähdyn jos joku hoputtaa. Käyn taidenäyttelyissä enkä lue taiteesta. Kirjoitan vähän taiteesta ja jos tapahtuu ihmeitä niin paljon. Maalaan enemmän akvarellilla ja piirrän vähemmän tussilla. Kuvitan. Käyn pulkkamäessä, retkiluistelemassa, avantouimassa, metsäretkellä, saaressa, uimassa Hirvensalossa, bussiretkellä, matkalla mm. Budapestissä, Saarenmaalla ja Porissa, syön hyvää ravintoa, otan aurinkoa silloin kun aurinkoa on. Kävelen sateessa. En katko luitani enkä anna niiden murtua. Vietän vähemmän aikaa kahviloissa enemmän kirjastoissa. En osta yhtään kirjaa enkä yhtään musiikkia. Opettelen neulomaan palmikoita. Leivon ainakin kerran kuussa jotain uudella reseptillä, esimerkiksi puolukkajuustokakun. Nukun pommiin kun en ole koskaan pommiin nukkunut. Myöhästyn jostakin. Luen sarjakuvia ruokapöydässa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti